Sisällä kukoistaa

Ulkona pikku hiljaa syksyiset ilmat saavat kasvit ja kukat lakaistumaan. Sisällä syksyn pimeyteen tuo väriä muutama kukkiva kukka.

Kultakäpy on jo kukkinut jonkin aikaa ja tekee koko ajan uusia kukintoja. Tämä kirkkaan keltainen värikäs kukka on ihan kiva väriläiskä näin syksyn pimeyteen.

Ensin näytti, että tämä ei ala lainkaan kukkimaan, mutta nyt se tekee runsaasti kukintoja.

Bougainvillea on kukkinut jo useampaan otteeseen ja teki nyt syksymmällä jälleen uudet suuret kukinnot runsaina versojensa varsiin.

Hempeä pelakuukin kukkii kauniisti.

Kesästä syksyyn

Päärynät ovat parhaimmillaan. Tänä kesänä varsin nuori päärynäpuu on täynnä päärynöitä. Sivulla ajankohtaislogossa näkyy päärynäpuu, joka on noin 2,5 metriä korkea. Ikää sillä on kylläkin viitisen vuotta. Tänä vuonna oksat riippuivat päärynöitä täynnä. Peruspuuna on Aune, mutta olen ympännyt siihen jotain muutakin lajiketta.

Omenoita oli tänä vuonna myöskin ihan mukavasti. Rastaat vaan olivat niin ahnaita, että söivät suuren osan sadosta suoraan puusta.

 

Ruusut kukkivat vielä ihan mukavasti. Jopa Juhannusruusussakin näkyy olevan kukka.

Perunkoison kukka. Toin näitä siemeniä Ahvenanmaalta viime kesän matkalta. Alla kukan rehevyyttä pari viikkoa sitten. Nyt se on vielä rehevämpi ja täynnä noita sinisiä kukkia ja ihan kivan näköisiä siemenkotia.

 

 

Punainen elämänlanka/karhunköynnös kukkii myös kauniisti ja runsaasti. En tiedä, mistä siemen on tullut pensaiden joukkoon. Olenko heittänyt joskus, vai onko tullut muiden kukkien tai mullan mukana vai lintujen tuomana. Hyvin kauniisti kuitenkin kukkii. Vaikka sitä pidetäänkin (ainakin valkoista) tuhoisana muulle kasvillisuudelle, niin annan sen nyt ainakin olla. Se ei ole kukkapenkissä, vaan pensaiden seassa, joten ei ainakaan heti pääse juuristollaan tuhoamaan muuta kasvillisuutta.

 

PELAKUUN SITKEYTTÄ

Täytyy sanoa, että pelakuu on kyllä sitkeä kukka. Leikkasin vanhan pelakuun kesän kynnyksellä alas. Osan oksista laitoin juurtumaan ja osan heitin pihalle vaahteroiden alle.

Ihmetyksekseni nämä pihalle heitetyt oksat alkoivat kukkia ja ovat kukkineet koko kesän ja kukkivat edelleen. Ei mitään suuria kukkapalloja, mutta pieniä 3-5 kukan palloja. Tarkastin juuri, että ovatko ne juurtuneet sinne. Ei, varsissa ei ollut minkäänlaisia juuria. Ne eivät myöskään ole olleet lehtien tai muun suojan alla, vaan ihan vaan vanhojen vaahteralehtien päällä. Vaikka kesä on ollut täällä kuiva, niin silti oksat ovat elinvoimaisia ja kukkivat. Ilmeisesti oksat ottavat tarvitsemansa kosteuden ilmasta. Pidän kuitenkin tätä jonkinlaisena ihmetyksen aiheena.

Kesän kukkía

Päivitetäänpäs vähän oman puutarhan tämän kevään kuvasatoa kukkaloistosta.

 Tästä se oikeastaan alkaa. ensin sammalleimut ja sipulikasvit ja särkynyt sydän.

Sitten pionit. Tässä kuolanpioni.

Ja koristeomenapuut.

Ensimmäiset kärhöt kukkivat jo toukokuussa.

Myyrät söivät tästä talven aikana kaikki kultatyräkit. Mutta tämän himalajantyräkin jättivät.

Ja pioni on kiitollinen kukkija.

Ja mitä on kesä ilman kesäkukkia ja pelakuita.

Ensimmäiset ruusut alkoivatkin sitten jo heinäkuun alussa kukkia.

Vähän tuli uusia lajikkeitakin istutettua. Tässä tämän kevään uutuuksia, eli tähkäpähkämö.

Ja ruusujen kukkimiset vaan lisääntyvät heinäkuussa.

Ja ensimmäiset liljatkin aloittivat kukkimisen.

Tässä viehkeä monivärinen ruusu. On keltainen alku, joka sitten muuttuu hieman oranssisen tai lohenpunaiseksi ja lopulta on sitten melko vaaleanpunainen.

 Tässä jännä tertturuusu, joka tekee hehkeän kukkatertun tiiviisti varren päähän ikäänkuin olisi yksi kukka.

 Ja vähän petunioitakin pitää olla istutettuna.

Heinäkuussa kärhöt jatkavat kukkimistaan.

Ja tässä taas uutta kivikkoistutusta ja maksaruoho kukassa.

Kuutamohortensia kukintoja.

Kun värikkäät liljat ovat kukkineet, alkavat valkoiset ja kermanväriset liljat kukkia.

Tämä lilja tuoksuu hyvin voimakkaasti. Eilen toin yhden katkenneen kukkavarren sisälle maljakkoon ja koko asuntoon levisi tuoksu. Nytkin perähuoneessa tätä päivittäessäni tuo tuoksu leijailee tänne asti.

Kevätsatoa ja talventuhoja

 

Narsissit ovat aina varmoja kukkijoita.

 

Myyrät ovat talven aikana tehneet "myyräntöitään". Hyvää siinä on, että maa on myllätty. Mutta mokomat ovat syöneet kaikki iirikset, lähinnä siperiankurjenmiekat. Kääpiökurjenmiekat ovat paremmin säilyneet. Samoin myyrät ovat syöneet kultatyräkit, vaikka ne ovat myrkyllisiäkin.

Mukulaleinikit ja keltavuokot sulassa sovussa. Vasemmalla mukulaleinikki ja oikealla keltavuokko.

 

Nyt kun tarkemmin katselee puutarhaa, niin näyttää olevan runsaasti liljakukkoja. Joku jo kyselikin, että onko minulla liljakukkoja. En ollut silloin vielä huomannut niitä. Mutta nyt niitä näkyy ja toukat syövät liljat sitä mukaa, kun nousevat maasta.

Keltakiurunkannus on myös aina varma kevään kukkija.

 

Tuholaisista puheenollen myös marjaluteita näyttää olevan runsaasti ja niillä kova parittelu meneillään. Myrkytinkin jo osaa, mutta ne ovat sellaista sitkeää lajia, että eivät tahdo myrkystä välittää. Voi olla, että joku vahvempi myrkky tehoaisi.

 

 

Pihaesikko on myös niitä vahvimpia selviytyjiä ja kukkii aina. Nyt tosin ilmeisesti nuppujen alkuhetken pakkasyöt ovat vähän vaurioittaneet kukka-aihioita.

 

Ruusuherukka tahtoo kärsiä talvesta kuin talvesta. Vaikka se tekee joka vuosi uusia versoja, niin kukkaan ei hyödy kuin alimmaiset versot. Olisi muuten ihan kaunis kukkiva pensas, mutta tämäkin lounainen vyöhyke tuntuu olevan sille liian kylmä.

 

Ihmeköynnös

Tämä toista vuotta vanha taimesta kasvatettu ihmeköynnös alkaa nyt ensimmäistä kukintaansa. Sitä mukaa kun verso venyy pituuttaan näyttää muodostuvan myös kukintoja.

Kevätkrookuksia

Nämä olivat kevään ensimmäiset krookukset pari viikkoa sitten.