Valo voittaa

Helmikuu alkaa olla kohta takanapäin. Tammikuun puolivälin jälkeen se talvi tuli sittenkin. Lunta on tullut riittämiin. Nyt onkin jo kolmas talvi, kun tällä pituus-/leveysasteella on lunta näin runsaasti.

Onneksi ollaan kevättä kohden menossa ja valo lisääntyy päivä päivältä. Aurinkokin, kun se näkyy, lämmittää mukavasti. Kohta alkavat lumet sulaa ja kevät pääsee vauhtiin. Ainakin  näissä ajatuksissa on mukava olla.

Huonekasveja en vielä ole alkanut lannoittamaan enkä multiakaan ole vaihtanut. Nyt alkaa olla se aika käsillä, jolloin täytyy suoda näillekin asioille ajatusta ja aikaa. Kylvämään en ole vielä innostunut ja taitaa olla niin, että enpä taida paljoa sille suoda ajatusta.

Ensi kuussa on Turussa Puutarhan kevät -messut. Sinne on ajatus mennä. Voi olla, että sieltä tarttuu taas mukaan jotain ja ainakin se varmaan tuo uutta intoa kevään puutarha-askareisiin.

Lehtikaktus, joka kukki marras- joulukuussa runsaasti, on nyt näköjään kehittänyt taas uudet nuput. Kukintaa on odotettavissa 2-3 viikon kuluttua.

Pihalla pitäisi omenapuita hieman tarkastella leikkauksien kannalta. Lunta on vaan niin paljon, ettei tee mieli mennä hangessa tarpomaan. Muut puut ovatkin ihan kohtuukasvuisia, mutta Pirja näkyy olevan sellainen puu, että mitä enemmän leikkaat sitä enemmän se versoo uutta kasvua ja puu muuttuu helposti pensasmaiseksi huiskiloksi. Sitä ainakin täytyy  melko kovallakin kädellä harventaa.

Kevättä kohti

Niin kului sateinen marraskuu ja joulukuukin. Oli pimeää ja märkää, mutta ajankohtaan nähden lämmintä. Vasta nyt tammikuun puolivälissä tulivat pakkassäät. Ei mitenkään kovia pakkasia, mutta tällaisiä pikkupakkasia. Niin, ja luntakin saatiin tänne rannikolle hieman. Perjantai oli oikein pyrypäivä.

Tänään paistelee aurinko enteillen sitä, että kevättä kohti aletaan mennä. Päivä pitenee ja valoisaa aikaa alkaa olla yhtä pidempään.

Lumi ja pakkanen toi myös jänikset puutarhaan. Asuinalueellani asustelee jänis tai pari ja ainakin se toinen tuntuu olevan jatkuvasti vierailulla puutarhassani ja kynii omenapuut. Se on ilmeisesti sama jänis, joka useana vuotena jo on vieraillut puutarhassani tuhojaan tekemässä. Olen aidannut puutarhani jo niin tarkkaan, että sinne oli kulku vain parvekkeen (pation) hiukan toista metriä leveästä aukosta asuinrakennuksen edustalta. Parvekkeelle pitää nousta, ei korkealle, mutta kuitenkin. Ja siitäkös tämä sitten jolkutteli sisälle. Onko se eläimen viisautta vai vaistoa, kun noin sata metriä ympärimitaltaan olevan aitaamisen osalta osaa hakea runsaan metrin leveän aukon ja siitä sisälle. No nyt tukin senkin. Saa nähdä mistä seuraavaksi keksii tulla sisälle.

Viime talvena oli lunta paljon ja naapuria vasten olevan aidan vierelle sekä naapuri omalta puoleltaan että itse omalta puoleltani kasattiin lunta. Lunta oli kummallakin puolella hieman vajaa aidan korkeus. Aidan vieressä kasvaa lisäksi pensaita koko siltä matkaltaan. Ja kas kummaa, silloin se jänis käytti näitä luvivalleja kulkureittinään loikkien aidan yli. Aikamoinen epeli.

Marraskuu kukkii

Marraskuu on lopuillaan ja toin lehtikaktuksen sisälle varastosta. Se oli kehittänyt nuppunsa jo näin komeiksi ja kohta se avaa kukkansa täyteen loistoonsa. Kaktus on vielä pieni, mutta tämä kesä on taas ollut sellainen, että kukkanuppuja on kehittynyt melko runsaasti. Kesän kaktus on viettänyt varjossa kirsikkapensaan alla.

Minulla on toinen, isompi kaktus vielä varastossa odottamassa. Siinä nuput eivät ole vielä ihan näin isoiksi kehittyneet, mutta kun nostin sen viikonvaihteessa ikkunan lähelle saamaan valoa, niin jo päivässä huomasi, miten nuput alkoivat kehittyä. Katsotaan nyt, ovatko ne itsenäisyyspäivän aikoihin sellaisia, että kukka täytyy tuoda sisälle tuottamaan iloa.

Martin markkinat Tallinnassa

Hieman myöhässä tätäkin päivitystä teen. Oltiin Tallinnassa 10. -12.11. Martin markkinoilla tai oikeammin käsityömessuilla. Messut olivat Saku Suurhallilla. Mielestäni olivat kyllä erittäin monipuoliset erilaisten käsitöiden messut ja tuotteita oli tarjolla vaikka kuinka. Monilla Suomen messuilla olen käynyt, mutta kyllä täytyy sanoa, että täällä oli tarjontaa. Ei ollut mitään laku-, teepaita tms. vastaavaa krääsää tai rihkamaa, vaan aitoa käsityötavaraa kaikki.
Siellä oli myös osasto, jossa oli joitain muiden maiden edustajia ja jotka näytösluonteisesti valmistivat tuotteitansa. Edustajia oli Venäjältä, Ukrainasta, Liettuasta, Puolasta, Tsekeistä ym. Oli siellä Suomestakin kaksi tai kolme edustajaa.

Tässä vieressä Venäjän edustaja näytti miten hyvin alkuperäisillä työkaluilla tehdään huopatuotteita.




Olimme majoittuneena ensimmäistä kertaa aivan Tallinnan keskustassa Viruhotellia vastapäätä sijaitsevassa Central Forumissa. Hotelli on uusi ja hyvätasoinen. Aika paljon olen vuosien mittaan eri hotelleissa yöpynyt, mutta ainakin nykyisin hotellien aamiaiset ovat perin samanlaisia ja tuotevalikoima melko suppea ja samantyyppinen riippumatta hotellin tasosta.
Täällä aamiaispöytä oli ruhtinaallinen ja valikoima todella laaja ja ruoka hyvää.
Vaikka olimme kaksi yötä hotellissa, meillä oli auto mukana, niin kokonaiskustannus kahdelta hengeltä kaikkineen oli vain 230 €. Se sisälsi siis majoitukset, laivamatkat ja myös autopaikat laivalla.Mielestäni todella edullinen.

Syysmatka

Viime viikon loppupuolella olin työmatkalla Tukholmassa. Matkaa tehtiin Helsingin kautta Siljan Serenadella. Sää oli leppoisan oloinen, kostea ja pilvinen. Aamulla kun laiva saapui Tukholmaan meri oli peilityven. Illalla ja yöllä merellä vielä tuuli jonkin verran, mutta aamuun mennessä oli näköjään tyyntynyt täysin.

Sen verran oli syksy siellä jäljessä, että puista olivat lehdet tippuneet juuri ilmeisesti edellisenä viikonloppuna ja alkuviikosta. Siellä on paljon vaahteroita ja vaahteran lehtiä oli paikka paikoin melko paksusti. Etukuormaajalla näkyivät niitä lykkäävän kasaan kaduilla. Itse vanhankaupungin keskusta-alue oli siistitty ja siinä ei niin paljon lehtipuita olekaan. Syysistutuksia oli jo laitettu, kuten vieressä näkyy. Kuva on kuninkaan linnan alueelta raatihuonetta päin.

Vaikka viereisessä kuvassa vanhan kaupungin pikkukuja näyttää hiljaiselta, niin kaupungissa oli yllättävän paljon turisteja liikkeellä tähän aikaan vuotta.

Hevoskastanja oli vielä kovin värikkään oloinen ja ainakin tämä yksilö ei vielä ollut paljoakaan varistanut lehtiään. Vieressä pihlaja oli jo täysin lehdetön. Vain punaiset marjat koristivat sen oksia.

Syksystä nauttien ja talveen varautuen

Syksy on kulunut hurjaa vauhtia. Päivät lyhentyneet ja illalla tulee pimeyskin jo aikaisin. Tuntuu siltä, että illalla ei enää pääse tekemään mitään ulkona töitten jälkeen, kun pimeys tulee niin aikaisin. Huomenna siirretään taas kellojakin taaksepäin, joten pimeys tulee illalla vielä aiemmin kellon mukaan.
Syksy on ollut lämmin, mutta sateinen. Viime viikonvaihteessa kävin laittamassa mökin talvikuntoon. Samalla ihailin syksyn väriloistoa.

Koivujen lehdet olivat vielä keltaisina puissa. Nyt ne ovat suurimmalta osin jo pudonneet alas. Koivun lehdet ovat harvemmin näin keltaisia. Usein ne tahtovat tulla nopeasti ruskeiksi ja pudota sitten maahan.

 Tien vieressä kukkivat vielä ahdekaunokki ja pietaryrttikin komeasti.

Tässä tuomipihlajan väriloistoa.

Tänäänkin oli kaunis päivä. Aurinko paistoi ja lämmintä oli 11 astetta. Tuultakaan ei ollut juuri lainkaan. Tuli laitettua uudet palotikkaat seinälle. Aiemmin olin jo laittanut katolle lapetikkaat. Kuten keväällä kerroin, niin talven lumi toi katolta tikkaat alas ja laittoi ne solmuun. Piti sitten hommata uudet ja nyt ne ovat paikoillaan. Talvi saa tulla.

Hieman kerkisin myös tyhjätä kesäkukkapurkkeja. Uusia perennan siemeniä on tullut kylvettyä taas toisten sekaan odottamaan kevättä.

Alppiruusuissa näkyy olevan runsaasti kehittynyt nuppuja. Jos eivät talven aikana kuivu, niin keväällä on odotettavissa ihan mukavasti kukkivia alppiruusuja.

Meillä tahtoo olla riesana syksyisin aina noita metsän eläväisiä, jotka pyrkivät taloon sisälle. Vilistelevät sitten välikatossa. Tänä syksynä niitä olen räpsällä pyydystänyt jo viisi. Ilmeisesti on ollut hyvä vuosi niilläkin lisääntyä.

Talomme sijaitsee puistomaisen metsäalueen vieressä ja siksi ilmeisesti näitä, ovatko ne sitten metsähiiriä vai metsämyyriä, tahtoo tulla syksyisin sisälle rakennuksiin.

Syys saapuu

Eilen päivällä sää poutaantui. Aamusella tuli kyllä vettä vielä rankasti. Tänään on ollut oikein kaunis syyspäivä. Kiva, sillä tähän asti on oikeastaan ollut kahden viikon melkein päivittäinen sadekausi. Minun piti lähteä Lappiin ruskamatkalle, mutta jätin sen, kun säätietojen mukaan olisi ollut luvassa sadetta koko sille viikolle. Näin myös ilmeisesti on ollut, sielläkin.
Nyt alkaa täälläkin jo pikkuhiljaa näkyä puissa lehtien värien muutosta. Pakkasöitä ei sentään ole vielä ollut. Eilen jo hieman siivosin perennapenkkiä ja aiemmin olen jo leikannut vadelmien tämän vuoden satoa tuottaneet varret pois.
Omenia on joissain puissa ollut runsaasti, mutta jotkut lajikkeet ovat pitäneet vähän välivuotta. Ensimmäisen kerran oikeastaan on mökin keltaluumuissa ollut todella runsas sato. Samoin viiniköynnös tuotti ensimmäisen kerran runsaammin satoa. Sekin on kuitenkin jo useamman vuoden vanha. Rypäleet olivat makeita, todella hyviä.

Grotendorst

Tämä ruusulaji on kukkinut vuodesta toiseen hyvin. Eri jaloruusut ovat tahtoneet kuolla, eli eivät ole kestäneet talvea. Tämä kukkii hyvin, vaikka muuten on vähän risuisen näköinen.